kummitädin toiselle lapsenlapselle oli tämä kakku.
toiveena olivat kengät ja helistin kakun päälle ja koko nimi mikäli sikäli se kakulle mahtui. ja mahtuihan se.
pitääpä vielä yksi asia kertoa kakun hakuun liittyen.
täti saapui kakkua hakemaan ja koska olin sen valmiiksi laittanut lasisen kakkulautasen päälle, oli kakku koristeineen liian korkea kuvun sisälle. otin kengät päältä pois ja pakkasin erilliseen rasiaan mukaan.
no koska lautanen on sen verran leveä sen juuri ja juuri saa ujutettua kuvun alle. laitoin kakun lautasineen kakkukupuun jossa sen kuljettaa ja luulin että se oli kunnolla kiinni. (sellainen tupperin kakku kupu jossa se kanto sanka sulkee kuvun) no eihän se ihan kunnolla kiinni ollutkaan ja kun sain kakun nostettua ilmaan toinen käsi apuna, irroitin alhaalta tukeneen käden ja
HUPSISTA KEIKKAA
koko kupu kakkuineen heittienen voltin takaperin, samalla myös sydän taisi heittää parikin volttia.
äkkiä heilautin kakun takaisin oikein päin. kakku siis kävi kerran kokonaan ylösalaisin.
parikertaa piti sen jälkeen puhallella ennen kuin uskalsi kupua raottaa. siinä vaiheessa pelkäsin jo pahinta että kakku on yhtenä suurena mössönä kuvun kyljessä.
jääkaapissa odotti siskon tytön synttäreille menossaollut mylittle-pony kakku, sanoinkin että taisitte hieman erilaisen kakun kuin oli ollut tarkoitus.
no sitten kupua irroittamaan ja katsomaan oliko tilanne vielä korjattavissa.
onnekseen se melkein liian iso kakkulautanen oli niin iso ettei kakku ollut iskeytynyt kuvun kanteen vaan pysynyt liikkumatta kiinni alustassaan, ja täysissä voimissaan.
kakulle ei siis tapajtunut mitään vahinkoa, se oli täysin saman näköinen kuin kupuun laittaessakin, mikä jo itsessään on ihme.
onneksi olin ottanut kengät pois kakun päältä ennen tätä onnettomuutta, ne olisivat kyllä murentuneet tuossa voltissa.
ja niin kakku pääsi nimiäisiin ehjin nahoin nautittavaksi, kylläkin loppumatkan pahvilaatikossa,
koska en halunnut ottaa revanssia kakkukuvun kanssa.
oivoi tästähän tuli pisin postaus ikinä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti